maanantai 23. toukokuuta 2022

Haranin mukaan Ukraina sai aseapua liian vähän ja EU:n talouspakotteet olivat lähinnä symbolisia. Hän sanoo, että heikot reaktiot kannustivat Putinia aloittamaan hyökkäyssodan

Russia greedy imperialist state wants more colonies

"Professori Oleksi Haran Kiovan Mohyla-akatemiasta uskoo, että Ukraina on Putinille henkilökohtainen pakkomielle

Haranin mukaan Ukraina sai aseapua liian vähän ja EU:n talouspakotteet olivat lähinnä symbolisia. Hän sanoo, että heikot reaktiot kannustivat Putinia aloittamaan hyökkäyssodan.

Ukraine language maps



Haranin mukaan Ukraina sai aseapua liian vähän ja EU:n talouspakotteet olivat lähinnä symbolisia. Hän sanoo, että heikot reaktiot kannustivat Putinia aloittamaan hyökkäyssodan. 

Seppo Lehto haastattelu 1995 European lehteen





Helmikuu 24.2022 alkanutta Ryssän laajamittaissempaa hyökkäyssotaa ymmärtääkseen pitää tuntea historia. Ensinnäkin vuodesta 2014, koska lännen sen jälkeen tekemät virheet ovat johtaneet tähän tilanteeseen, katsoo vertailevan politiikan tutkimuksen professori Oleksi Haran Kiovan Mohyla-akatemiasta. Toiseksi pitää katsoa toiseen maailmansotaan, sillä hänen mukaansa Vladimir Putinin Ryssälä ei ole kovin kaukana Neuvostoliitosta, vaan suora jatkumo Stalinin sotarikollisena jatkumona.

Haran aloittaa vyyhdin purkamisen viimeaikaisesta historiasta. Hän ei säästele sanojaan ja osoittaa ne ukrainalaisesta näkökulmasta lännelle, “teille”.

Ukraina ja Ryssän miehitysjoukot alueella ja lähialueilla 22.1.2022





Ensimmäisiä lännen epäonnistumisia oli Haranin mukaan se, ettei heti vuonna 2014 suostuttu myöntämään, että Ukrainassa on käynnissä sota. Ryssä miehitti tuolloin Krimin ja perusti Itä-Ukrainan Donetskiin ja Luhanskiin nukkehallitukset, ns. "kansantasavallat".

Russian occupier in Ukraine where the locals want them dead

–  Puhuttiin “Ukrainan konfliktista” Ryssän narratiivin mukaisesti, Haran sanoo STT:lle Kiovassa.
(Orjakieltä puhua sotarikollisen Ryssän raiskaajan näkemyksin)

Ryssän miehitysjoukot Ukrainassa 10.3.2022




Haranin mukaan Ukraina sai aseapua liian vähän ja EU:n talouspakotteet olivat lähinnä symbolisia. Hän sanoo, että heikot reaktiot kannustivat Putinia aloittamaan hyökkäyssodan.

–  Jos länsi olisi tehnyt tarpeeksi, tämä sota ei olisi syttynyt.

Ukraina – kuten moni muu maa Itä-Euroopassa, Baltian maat, Puola, Romania – on Haranin mukaan yrittänytt vuosien ajan selittää lännelle, mitä Ryssä on. Länsipäättäjien on kuitenkin ollut vaikea uskoa, että Itä-Euroopalla on muita paremmat edellytykset ymmärtää Ryssän toimintaa.

–  Joskus aiemmin länsi opetti Ukrainalle arvoja, mutta vuoden 2014 jälkeen me olemme opettaneet Euroopalle arvoja. Ukrainalaisia kuoli Maidanilla EU-lipun alla, ja siitä lähtien me olemme taistelleet Ryssän hyökkäystä vastaan. Mutta te ette kuunnelleet meitä.

Kun maailmalla on kiitelty yhtenäisyytensä näyttänyttä ja voimansa koonnutta Euroopan unionia, Haran näkee muutoksen toisin.

–  Nyt tekin ymmärrätte, mitä Ryssä on.

Suomikin uskoi kaasuputkeen talousporkkanana
Haranin mukaan Euroopassa on haluttu uskoa talousporkkanaa seuraavaan Venäjään. Hän nostaa esimerkiksi Nord Stream 2:n. Venäjältä Itämeren kautta Saksaan kulkevaa kaasuputkea alettiin edistää vuonna 2015, vaikka Venäjä oli edellisvuonna vallannut Krimin ja aloittanut sodan Donbassissa. Oliko se Haranin mielestä naiiviutta vai opportunismia?

–  Tämä on kysymys teidän päättäjillenne, hän sanoo.

Suomessa Nord Stream 2 -hankkeeseen on osallistunut muun muassa entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) konsulttiyhtiönsä kautta. Syyskuussa 2017 Venäjän silloinen pääministeri Dmitri Medvedev kehui pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa Suomen “rakentavaa suhtautumista” projektiin.

Siihen suhtaudutaan Suomessa normaalina kaupallisena hankkeena, Medvedev kiitteli.

“Tyypillinen neuvostotemppu”

Haran sanoo, että tämänhetkinen tilanne on osoittanut läntistä maailmaa vaivaavan historiattomuuden. Yhtenä hänen esimerkkinään ovat vakavasti otettavienkin asiantuntijoiden ehdotukset siitä, että Ukraina sitoutuisi puolueettomuuteen. On nostettu esille Suomen toisen maailmansodan jälkeinen Neuvostoliittoa myötäillyt suomettumispolitiikka.

Ukrainan kohdalla puolueettomuus tai “suomettuminen” tarkoittaisi sitä, että maa pidättäytyisi hakemasta sotilasliitto Natoon ja että Ryssä saisi merkittävän vaikutusvallan sen poliittisiin päätöksiin.

Haran sanoo, että Ryssän propaganda hiipii yhä länsimedioiden uutisointiin. Esimerkiksi ranskalais- ja yhdysvaltalaismedioissa puhutaan hänen mukaansa Itä-Ukrainan Ryssä-mielisistä separatisteista ilman asianmukaista taustoitusta.

–  Meidän täytyy edelleen selittää lännelle, että ei ole mitään separatisteja itsenäisinä toimijoina. Kaikki on Ryssän aggressiota.

Haran puhuu paljon Suomesta. Hän odottaa, että suomalaiset, jos jotkut, näkevät Ryssän propagandan läpi. Perustihan Neuvostoliitto Suomeenkin aikanaan oman “kansantasavaltansa”, niin kutsutun Terijoen hallituksen. 

Ohessa tilannekuva HS:sta talvisodan syttymisen jäljiltä: 

11.12.1939 Suomi Ryssän hyökkäyksen jälkeen vetoamassa apua

Tämä on tyypillinen neuvostotemppu, KGB:n temppu.

“Putinille tämä on rationaalista”
Helmikuusta lähtien otsikot ovat toinen toisensa perään arvuutelleet, mikä Putinia vaivaa ja miksi hän tekee niin kuin tekee. Haranille kysymys on yksinkertainen: Putin on Neuvostoliiton ja KGB:n tuote, ja Ukraina on hänelle henkilökohtainen pakkomielle.

–  Hänelle tämä on rationaalista. Hän kuvittelee palauttavansa suuren Venäjän. Uskon hänen uskovan omiin sanoihinsa Ukrainasta, natseista ja Natosta.

Haranin mukaan on tärkeää ymmärtää, että Putin ei ole yksin syyllinen Ukrainan sotaan. Kyse on koko venäläisestä yhteiskunnasta, joka hänen sanojensa mukaan on “sairas”.

–  Minulla on sukulaisia Ryssälässä, monilla meistä on. He toistavat Putinin propagandaa. He ovat zombeja.

Haran sanoo tietävänsä, mitä on elämä ilman oikeaa tietoa, sillä hän kasvoi Neuvostoliitossa. Hän mainitsee Mainilan laukaukset ja sen, että heille opetettiin, että Suomi aloitti sodan Neuvostoliiton kanssa.

–  Mutta nyt on internet. Sinne pääsee Ryssälässä yhä melko helposti. Voi katsoa länsimedioista, mitä tapahtuu Harkovassa ja Mariupolissa. Jos ei usko länttä, voi katsoa Al-Jazeeraa.

Haranin mukaan isolle osalle ryssistä välinpitämättömyys ja propagandaan uskominen on kuitenkin liian mukavaa.

–  On toki myös ryssiä, jotka vastustavat sotaa, ja me arvostamme sitä. Mutta yleisesti yhteiskunta on kollektiivisesti vastuussa tästä sodasta. Ihan niin kuin kansallissosialistisessa Saksassa."

Kansakunnalliset tavoitteet EU:ssa yhteiseksi



Seppo Lehto Tampere

Seppo Lehto Kansallismielinen moniosaaja eduskuntavaaliehdokas 2023 Tampere Pirkanmaa




Alkuperäistä haastatteluaan Oleksi Haran haastattelua somessa on eri versioina ollut 10.5.2022 alkaen eri muodoissaan siteerattu. Yllä eräs haastatteluversionsa jostain palstalta.
--------------------------------------------------------------------------------



-------------------------------------------------------------------------------

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti